Akaan Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen käynnistämisen taustasyinä
oli kaksi toisiinsa kytkeytyvää asiaa:
1)
vinoutunut
palvelurakenne, jossa
perheet, lapset ja nuoret eivät saaneet ajoissa tukea erilaisiin arjen ja elämän
ongelmiin. Kun apua ja tukea ei saada oikeaan aikaan ja perheen tarpeiden
mukaan, ongelmilla on taipumus vaikeutua. Silloin tarvitaankin jo
kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia ja järeämpiä tukitoimia. Tämä näkyy Akaan
kunnan budjetissa suurina ns. viimesijaisen korjaavan tuen palvelujen
kustannuksina.
2)
huoli
viimesijaista tukipalvelua tuottavan henkilöstön jaksamisesta, kun autettavia on paljon ja toisaalta
nähdään, että monia lapsia, nuoria ja perheitä pitäisi voida auttaa
varhaisemmin mutta tukea ei ole ollut heille saatavilla tarpeiden mukaan.
Kaksivuotiselle
hankkeelle saatiin Työsuojelurahaston osarahoitusta kehittämistyön asiantuntijan
palkkioon, mutta varsinaiset parantamistoimet tehdään Akaan henkilöstön toimin.
Viimesijaisissa palveluissa
ei juurikaan voida itse vaikuttaa asiakkaiden määrään: miten lapsia, nuoria ja perheitä
pystytään tukemaan tavallisessa arjen elämässä, ratkaisee sen kuinka paljon
asiakkaita esimerkiksi lastensuojeluun tai lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin
ohjautuu.
Niinpä esimerkiksi päivähoidon
ja koulun arjessa pitää olla mahdollisuus huomioida lasten ja heidän
perheidensä tuen tarpeet - suurissa päivähoito- ja luokkaryhmissä tämä ei
samalla tavalla mahdollistu. Toisaalta osalle lapsista ja perheistä, joiden
vanhempi on työtön, on säännöllinen jokapäiväinen päivähoidon arki tärkeä perustuki.
Jotta vinoutunut
palvelurakenne muuttuisi ja viimesijaisten tukipalvelujen kustannukset
vähenisivät, pitää siis parantaa varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille,
yhtenä esimerkkinä syksyllä käynnistynyt Akaan Pyydä apua -perhepalvelu.
Jos Akaassa
halutaan vaikuttaa palvelujen KOKONAISKUSTANNUKSIIN, pitäisi kyetä asioita
tarkastelemaan pitkäjänteisesti ja tunnistamaan kustannus-vaikuttavuusketjut:
talouden tasapainotus lyhyellä tähtäimellä ja huonosti perustelluilla leikkauksilla
voikin koitua kunnan lisäkustannuksiksi.
Näistä on vahvaa tutkimusnäyttöä.
Näyttöä on myös siitä, että erityisesti lapsuuteen ja osaamiseen tehdyt
investoinnit tuottavat parhaiten ja ovat luoneet perustan Suomen kilpailukyvylle
ja menestymiselle kaikilla mahdollisilla valtioiden vertailumittareilla
mitattuna.
Näköpiirissä on,
että monet tehdyt ja tekeillä olevat päätökset eivät perustu
kustannusvaikuttavuus-arvioihin eivätkä tue kestävää pitkäjänteistä
taloudenpitoa.
Nämä supistukset eivät voi olla
vaikuttamatta lastensuojelun tarpeeseen: tarve tullee kasvamaan, ei vähenemään.
Ja tämä näkyy lisääntyneinä kokonaiskustannuksissa.
·
suurentuvat
päivähoitoryhmät
·
niiden lasten
oikeus päivähoitoon supistuu, jotka siitä hyötyisivät eniten
·
suurentuvat
luokkakoot kouluissa
·
koulun
kerhojen väheneminen
·
kouluavustajien
väheneminen
·
aamu- ja
iltapäivätoiminnan niukkeneminen ja maksujen roima korottaminen
·
perheissä
tehtävä tukityön, ja kotipalvelu saatavuus eivät ole riittävää perheiden
tarpeisiin
·
tukihenkilötoiminnan
niukkuus
·
perheiden
taloudellisen aseman heikentyminen, työttömyys, maksujen korotukset kohdentuvat
usein samoille perheille.
Löydät lisätietoa
Onnistunut työ tekee hyvää-hankkeesta Akaan kunnan nettisivuilta ja blogista.
Sirkka Rousu, hankkeen tukena toimiva asiantuntija, hallintotieteen
tohtori ja sosiaalityöntekijä, yliopettaja
------------------------