Kävimme yhdessä Akaan kaupungin henkilöstön, johdon ja päättäjien
kanssa ottamassa oppia Raision perhepalveluista. Opintokäynti liittyi Akaan
lapsiperhepalvelujen kehittämistyöhön, jossa toimin kehittämisen sparraajana.
Oppaana meillä oli Raision perhepalvelujen johtaja Mikko Hulkkonen,
perhevalmentaja Mirva Maine ja perhekuraattori Minna Lehtinen.
Raisio sai vuoden 2015 Lastensuojeluteko-palkinnon
innovatiivisuudesta, jolla lapsiperheille on tehty mahdollisimman helpoksi
pyytää itse apua. Esimerkkeinä tästä ovat perhevalmentajan
lainaamismahdollisuus kirjastosta ja nettisivustolla oleva Pyydä apua
-yhteydenotto, johon saa vastauksen seuraavan arkipäivänä. Paljon muutakin
Raisiossa on toki tehty. Päättäjillä oli rohkeutta siunata ajatus: ”piikki on
auki” avopalvelukustannuksiin sen mukaan mitä tarvitaan.
Investoinnit mahdollisimman varhaisen ja oikea-aikaisen tuen
saamiseen, ovat vähentäneet kokonaiskustannuksia noin miljoonalla kolmen vuoden
ajanjaksolla ja sijoitettujen lasten määrä suhteessa alle 18-lasten määrään on
vähentynyt noin 1,5 %:sta nykyiseen noin 0.8 %:iin. Kun perhe, lapsi ja nuori
on saanut apua viiveettä, ilman jonotuksia, on se ollut myös vaikuttavaa
asiakkaidenkin arvioimana. Usein avuksi on riittänyt yksi tai muutama
perhetapaaminen lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristössä.
Perinteisissä palveluissa, kuten perheneuvolassa käännettiin
jonotus toisin päin: uudelle asiakkaalle aika tarjotaan viiveettä. Ensimmäinen
tapaaminen usein jo rauhoittaa tilannetta ja perheen kanssa yhdessä priorisoidaan
tarvittavia tukiratkaisuja. Yllätyksellistä on ollut, että useille perheille
riittää nopeasti saatu ensikäynti ja optiona mahdollisuus lisäkäynnistä.
Raisiossa on panostettu erityisesti perhepalvelujen brändäämiseen
ajatuksella, että on fiksua hakea apua. Ja apua saa viiveettä ja
ratkaisuhakuisesti. Kun perhe itse on ajoissa liikkeellä, löytyvät ratkaisut
usein helpommin ja kevyemmillä tukitoimilla. Palvelemalla paremmin ja ajoissa,
saadaan vaikutuksia. On fiksua myös antaa asiakkaille palvelulupaus.
Positiivinen leviää siinä missä negatiivinenkin kuva.
Lapsiperheen lisäksi on myös työntekijöille luotu vastaava Pyydä
työpariksi - palvelu. Jalkautuviin palveluihin on tulossa lisähenkilöstöä tälle
vuodelle mm. perhevalmentaja, kodinhoitaja, alakoulujen psykiatrinen
sairaanhoitaja sekä palveluohjaaja. Yhteisiä työmenetelmiä on koulutettu
kaikkien käyttöön, kuten Lapsi puheeksi -menetelmä, jota voidaan käyttää
mm.kouluissa ja päivähoidossa. Raisiossa pyritään myös ”yhden
asiakassuunnitelman -toimintamalliin”, ja hyvään palvelujen koordinoimiseen.
Toiminta onkin jo pitkälti uuden sosiaalihuoltolain periaatteiden mukaista.
Lastensuojelun piirissä on ne, jotka lain mukaan ovat juuri lastensuojelullisen
tuen tarpeessa.
Keskeisiä havaintoja Raision onnistumisesta:
- tietoa avun mahdollisuuksista tulee
tarjota ymmärrettävällä tavalla ja kielellä
- avun pyytämisen oltava helppoa
- apua tarjotaan viiveettä ilman jonotusta
- apua saa siellä missä sitä on luontevaa
saada: jalkaudutaan, verkostoidutaan yhteistyöhön
- avuksi kehitetään juuri sitä, mikä tuntuu
luontevalta ratkaisulta pulmiin: kuten on toteutettu esimerkiksi pop
up-palveluina lapsille ja nuorille läksyvalmennus, yhteisöllistä aluetoimintaa
mm. maahanmuuttajien perheiden parissa koulujen ja päivähoidon lasten ja
perheiden tarpeisiin, perheklinikka-toimintaa, ja erilaisia ryhmiä.
Kehitysprosessin onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat:
-
kaikille
yhteinen toimintakenttä ja tarina: ”jotta jokainen lapsi voisi kasvaa
turvallisessa kodissa”
-
yksinkertainen
yhteinen strategia: ”yhdessä oikeaan aikaan”, miten oma työni liittyy yhteiseen
tarinaan
-
johtamiseen
ja johtamisen kautta tukea: tiimiajattelua, luottamusta, yhteistä työtä
-
tekemällä
ja rohkeasti kokeilemalla myös uusia keinoja käyttöön
-
joustavuus
-
työn
organisoiminen asiakkaiden tarpeiden mukaan
Kehitys Raisiossakin jatkuu mm. moniammatillinen
perhevalmennusklinikka-toimintaa edelleen kehitetään yhteistyössä Turun
ammattikorkeakoulun kanssa. Myös perhetyötä ollaan kehittämässä edelleen,
samoin perheiden ja lasten tukea erotilanteissa tulee vankistaa, ja pohditaan
lastensuojelutyössä nyt käytössä olevan tiimijaon perusteita.
Palkinto meni kyllä oikeaan osoitteeseen! -kiitos Mikko, Minna ja
Mirva opastuksestanne. Ja saimme luvan myös laittaa heille lisäkysymyksiä
"pyydä apua"-periaatteella.
Bussissa vielä odottavalla mielellä -menomatka Raisioon.
Neuvonpidossa perusturvajohtaja Elina Anttila ja Raision perhekuraattori Minna Lehtinen. Selin perusturvalautakunnan puh.johtaja Harri Rantala keskustelemassa perhevalmentaja Mirva Maineen kanssa.
Raision perhepalvelujen johtaja Mikko Hulkkonen kuvaa muutostalkoiden periaatteita.
Kun on investoitu oikea-aikaiseen apuun ja avopalveluihin, on kokonaiskustannukset vähentyneet.
Artikkelin tekstin kokosi Sirkka Rousu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sivuilla julkaistaan asiallista keskustelua Akaan kaupungin lapsiperhepalvelujen kehittämisestä. Kommentoija esiintyy omalla nimellään.