Onnistunut työ tekee hyvää - hanke päättyi 31.5.2016, mutta kehittämistyö Akaalla jatkuu

Jätimme loppuraportin Tuosuojelurahastolle 31.5.2016. Raportin löydät Akaan nettisivuilta (linkki tekstin lopussa).

Hankkeen päättymisestä huolimatta, kehitystyö jatkuu yhdessä henkilöstön sekä laajemminkin lasten ja nuorten sekä perheiden parissa toimivien tahojen kanssa.

Summasimme kehittämistyön tuloksia näin:

Kustannukset laskeneet

• Ns. korjaavien perhepalvelujen kustannukset ovat jo kääntyneet laskuun, vaikka (tai juuri siksi) henkilöstölisäyksiäkin on tehty. Vuoden 2015 lasten ja perheiden palvelujen kokonaiskustannukset vähenivät lähes 650.000 euroa ja 14 % vuodesta 2014.

Yhteistyö kehittyy

• Yhteistyö yli hallinnonrajojen on kehittymässä mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavien toimialojen yhteistyönä, asiakastasolla eri toimijoiden kesken. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tehdään moniammatillisesti eri lautakuntien kesken. Syksyllä 2016 suunnitelmaa käsitellään kolmen lautakunnan: perusturvalautakunnan, koulutuslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan yhteisessä tilaisuudessa.

Kynnyksettömät perhepalvelut alulle

• Pyydä apua – perhepalveluissa pystytään järjestämään tukea tarvittavalla tavalla ja luvatussa ajassa. Palvelua kehitetään jatkossa edelleen ja sillä pyritään yksinkertaistamaan asiakasohjausta ja kuntalaisten palveluihin hakeutumista.

Tiimijohtamisen toimintamalli käyttöön 

• Perusturvan sosiaalityön tiimijohtaminen lähtenyt hyvin toimimaan –fiilis on innostunut ja hyvä. Työhyvinvointikyselyn mukaan erityisesti tiiminvetäjät kokevat olevansa tyytyväisiä nykytilaan ja johtamiseen ja ilmaisevat henkilöstön työhyvinvoinnin pääosin parantuneen selvästi.

Painopiste varhaisempaan tukeen lapsille ja perheille 

• Tiimeihin jakautuminen lastensuojeluun ja perhekeskukseen vahvisti varhaisen tuen palveluja, kun perhekeskusta vahvistettiin mm. kotipalvelulla ja sosiaaliohjaajalla. Lasten ja perheiden palvelujen eri tiimien sisällöllinen kehittämistyö ja tehtävien uudelleenorganisointi on käynnissä ja se keskittyy erityisesti sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen kokonaisuuden kehittämiseen.

Monialainen Nepsy-toiminta käynnistyi, lasten ja nuorten mielenterveyshoidon saatavuutta Akaan peruspalveluna kehitetään ja hoitopolun toimivuutta parannetaan, perheasioiden sovittelua ja perhetyötä kehitetään - tässä muutamia esimerkkejä kehittyvistä palveluista.

Työhyvinvointi kohentunut

• Henkilöstön työhyvinvointia on edistetty monilla työtä jäsentävillä rakenteellisilla ja johtamisen muutoksilla. Huhtikuussa 2016 tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan 58%  henkilöstöstä oli sitä mieltä, että työhyvinvoinnin kehitys on mennyt viimeisen vuoden aikana jonkin verran tai selvästi parempaan suuntaan. Valtakunnallinen keskiarvotulos on 36 %. Esimiestyöhön ollaan nyt selvästi valtakunnallista vertailuaineistoa tyytyväisempiä, mikä on suuri muutos aiempiin tuloksiin verrattuna. Sen sijaan koko organisaation johtaminen arvioidaan huonommaksi ja organisaation strategisten linjausten puuttuminen aiheuttaa tyytymättömyyttä.

Palvelujen kehittämisen yhteistyö kuntalaisten ja perhepalvelujen asiakkaiden kanssa orastaa    
• Muutosten vakiintuminen vaatii edelleen vuoropuhelua ja sovittuja yhteistyön areenoita/foorumeita sekä yhteistä oppimisprosessia, jossa opitaan toisen työstä ja löydetään yhteiset tavoitteet työlle.

Lasten, nuorten ja perheiden osallistumismahdollisuuksien laajentaminen palvelujen ja tukitoiminnan kehittämiseen vaatii myös uudenlaista vuoropuhelua kuntalaisten ja asiakkaiden kanssa. Kuntalaisnäkökulma on huomioitu hankkeen ohjausryhmässä, jossa on osallistujana asioista kiinnostunut kuntalainen. Yhteistyö ja palvelujen suunnittelu yhdessä kuntalaisten ja asiakkaiden kanssa on noussut tärkeäksi ja myös kaikkein haastavimmaksi tavoitteeksi toteuttaa. Tämä työ on vasta alussa.

Lue lisää loppuraportista (yhteystiedot loppuraportissa).

Lisätietoja saat perusturvajohtaja Elina Anttilalta ja kehitystyöstä myös Sirkka Rousulta.

Lue lisää hankkeen työskentelyaineistoista -tässä linkki. 

Tältä erää tämä on viimeinen Onnistunut työ tekee hyvää -kehitystyön blogiteksti.

Akaan hanke esillä sosiaalialan asiantuntijapäivillä 15.3.2016 - Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen lupaavia tuloksia

Olimme saaneet kutsun esitellä Talentian valtakunnallisilla sosiaalialan asiantuntijapäivillä Jyväskylässä mitä olemme tehneet Akaassa. Esittelystä vastasivat perusturvajohtaja Elina Anttila ja hankkeen asiantuntija yliopettaja Sirkka Rousu.

Esityksemme oli sessiossa "Hyvinvointia työstä", mihin kehitystyömme raportointi oikein hyvin sopikin onhan hankkeemme nimi Onnistunut työ tekee hyvää. Sessio oli hyvin suosittu: jokainen tuoli oli käytössä (taisi olla 10 tuolia kahdeksassa rivissä).

Kuvasimme 2014 Akaan kunnan lähtötilannetta: suuret kustannukset, viimesijaisen ns.korjaavan asiakastyön määrä kasvanut, kuitenkin samaan aikaan asiakkaat jonottivat palveluja, henkilöstö oli jaksamisensa rajoilla  - tämä pähkinänkuoressa. Muutoksen tekeminen oli välttämätöntä. Päätimme hankkeistaa muutostyön ja hakea sille ulkopuolista rahoitusta, jota saimmekin Työsuojelurahastolta.

Päätimme tarkastella hyvin kokonaisvaltaisesti lapsiperhepalvelujärjestelmää, sen johtamista, asiakasprosesseja ja yhteistyötä, osaamista ja palvelujen saatavuutta - oletimme, että työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa mm. selkiyttämällä perustehtävää ja työnjakoja .... (ks. esitysdioistamme lisää).

Päätimme myös, että kehitystyö tehdään yhteistyössä lapsiperhepalvelujen henkilöstön kanssa ja tätä oman työn kehittämistä tuetaan ja fasilitoidaan eri tavoin.

Kuvaamme esityksessämme mitä asioita otimme erityisen kehittämisen kohteeksi, jotta lapset, nuoret ja perheet voisivat saada oikea-aikaisia ja tarpeidensa mukaisia palveluja. Kehitystyö niiden osalta on meneillään. Uudistimme perusturvan sosiaalityön johtamisen: siirryimme jaetun ja osallistavan tiimijohtamisen malliin. Johtamismalli on lähtenyt hyvin toimimaan.

Käynnistimme myös eri hallintokuntien yhteistyönä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisen - kaikkien kohderyhmähän on Akaan lapset, nuoret ja perheet. Siksi tarvitaan yhteinen näkemys nykytilasta ja kehitystarpeista sekä muutoksen tekemisestä Akaassa.

Esityksemme herätti kiinnostusta: monilla paikkakunnilla ollaan samankaltaisten ongelmien äärellä. Lupasimme antaa lisätietoja kaikille kysyjille.

Löydät esityksemme Akaan nettisivuilta. Tässä linkki sivuille.

Sosiaalialan asiantuntijapäiviltä raportoi Sirkka Rousu

Lisätietoa työhyvinvoinnin edistämisestä esimerkiksi täältä

- Inspis .työn tuunaajan inspiraatiokirja 2015 Työterveyslaitos 

- Innostava esimies - Inspistä! Esimiehelle työkirja 2015 Työterveyslaitos, 

- Helsingin Sanomien artikkeli 23.3.2016 tuunaamisesta ja hyvästä johtamisesta

- Työyhteisön hyvinvoinnista erilaisista näkökulmista Työterveyslaitos

Lapsiperhepalveluja on kehitetty monissa kunnissa. Rimpelä & Rimpelä (2015) kuvaavat Kunnallisalan Kehittämissäätiön julkaisemassa tutkimusjulkaisunsa liitteessä lukuisia perhepalvelujen remontteja. Kannattaa tutustua. Tässä linkki Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla. 

Keväällä 2016 Onnistunut työ tekee hyvää - hankkeessa keskitytään työhyvinvoinnin ja tiimijohtamisen kehittämiseen sekä vaikutusmittareiden jäsentämiseen

Onnistunut työ tekee hyvää -lapsiperhepalvelujen kehittämishankkeen kevään työsuunnitelmassa keskitytään työhyvinvoinnin teemaan, vuoden alusta käynnistyneen perusturvan toimialan tiimijohtamisen kehittämiseen sekä perhepalvelujen tavoitteiden ja niiden onnistumista kuvaavien mittareiden jäsentämiseen. Tavoitteet ja niiden mittaaminen ohjaa aina toimintaa.

Kuvaamme myös Akaan perhepalvelujen toimintamallin: yhteinen tehtävä ja missio siitä, mitä haluamme saavuttaa Akaan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä millaiseen palvelulupaukseen ja toimintamalliin sitoudumme.

Akaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelu on myös käynnistynyt: tavoitteena saada laajalla yhteistyöllä suunnitelma ensi vuoden alkuun mennessä valtuustolle päätettäväksi.

Silloinkin, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnallisille itsehallintoelimille, jää Akaan kunnan omaksi tehtäväksi suurin osa perheiden palveluista: päivähoito, koulu, liikunta, nuorisotyö, vapaa-ajantoiminta ja kulttuuri. Ja tietenkin lähipalveluina ovat edelleen neuvolat, kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto, kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilötoiminta jne.

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, voiko osa näistä tehtävistä jäädä edelleen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviksi, sillä vaikka ne ovatkin sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin perustuvia tehtäviä, voidaan toki valtion ja kuntien kesken aina sopia siitä, kuka tehtävät hoitaa. Työnjakoja on tarkistettu kautta historian. Kun suurin osa lapsiperheiden asioista on jatkossakin kuntien tehtäviä, on tärkeää yhdessä suunnitella ja ohjata lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää työtä.

Työsuojelurahastolle laatimassamme hankesuunnitelmassa olemme luvanneet toimia avoimesti ja tiedottaa asioista sekä virittää keskustelua ja osallistumista asioiden kehittämiseen. Vielä emme ole onnistuneet kutsumaan mukaan koululaisia, vanhempia ja yhteistyötahoja kehittämiseen, mutta perästä kuuluu - uusia yrityksiä tehdään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelussa.

Olemme saaneet kutsun mennä esittelemään Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeessa tehtyä työtä valtakunnallisille sosiaalialan asiantuntijapäiville maaliskuussa Jyväskylään - tieto leviää tekemisistämme näin eri puolille Suomea.

Hankkeen työryhmien aineistot löydät edelleen Akaan nettisivuilta. Sinne päivittyy hetken päästä viimeisin ohjausryhmän 8.2.2016 kokousmuistio ja kevään 2016 työsuunnitelma.

Akaa kehittää lapsiperhepalveluja Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteiden suuntaisesti

Oli mukava huomata, että Akaa on kehittämässä lapsiperhe-palveluja ja niiden johtamista Sipilän hallituksen muutosohjelman tavoitteiden suuntaisesti. Joskin kunnan talouden sopeutustoimien vaikutukset huolestuttavat. 

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on pitkän aikavälin ohjelma ja laaja reformi. Kick off -tilaisuudessa 11.1.2016 puhunut ministeri Rehula toivoi "tekemisen meininkiä, ei paikata hankkeen rahoituksella muualla nyt tehtyjä lapsiperhepalvelujen kustannussäästöjä, vaan luodaan uusi toimintatapoja ja toimintakulttuuria". Ministeri ei kuitenkaan halunnut toteuttaa ohjelmaa parlamentaarisena yhteistyönä, jossa mukana olisivat myös ne eduskuntapuolueet, jotka eduskunnassamme nyt istuvat, mutta ovat parhaillaan oppositiossa, Rehulan mukaan "jonkun pitää tehdä päätöksiäkin".

Muutosohjelman ohjausryhmän vetäjänä toimii ex-lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän tuntee aihepiirin perusteellisesti ja on oiva henkilö edistämään reformia (kuvassa puhumassa).

Ohjelma on tietenkin perusteltu ja tavoitteet kannatettavia: muutosten tulisi mm. näkyä lapsen oikeuksia edistävässä toimintakulttuurissa kaikessa toiminnassa, lasten, nuorten ja perheiden oman toimijuuden vahvistumisena ja eri toimijoiden kumppanuuudessa, lapsi- ja perhelähtöiset oikea-aikaiset palvelut integroituvat asiakkaan tarpeisiin. (lue tarkemmin ohjelmaluonnostekstistä, alla linkki)  ,.

Kehitystyötä on jo vuosien ajan tehty monilla väestöalueilla, nyt tilaisuudessa oli esillä Pohjois-Karjalan Siun Sote:n ja Pohjois-Suomen alueen Kaste-ohjelmassa tehty kehitystyö. Ja monia edelläkävijäkuntia mainittiin, Imatra, Raisio, Eksote (Lappeenrannan seutu), Tampere, Hämeenlinna, Kainuun sote, Oulu... Kehitystyö on tuottanut tulosta, mm. tilastojen valossa lastensuojelun asiakasmäärät ovat vähentyneet, ja hyvinvoinnin arvioidaan myös lisääntyneen kun perheet ja lapset sekä nuoret saaavat tukea silloin ja siten kuin tarvitsevat. Myös osaaminen ja toimintamallit ja -kulttuurit ovat uudistuneet entistä asiakas- ja asukaslähtöisemmiksi (viranomais-, asiantuntija- ja organisaatiolähtöisyyden sijaan).

Hyviä esimerkkejä mainittiin, kuten avoimet perheryhmät, perheverkot, yhteiset palvelutarjottimet ja yhteiset toimintakalenterit (järjestöjen, kunnan, yritysten palvelut löytyy samasta paikasta), hyvinvointi-koulun malli, hyvinvointineuvola, varhaiskasvatuksen toiminnalliset perheryhmät, avoimet kerhot, sähköisiä tukipalveluja, omahoito-mallit jne.

Suomen nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen piti loistavan puheenvuoron nuorten elämän näkökulmasta. Lasten ja nuorten mukana oleminen toiminnassa pitäisi olla arkipäivää.

Tarvitaan muutosjohtamista ja aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää.

Muutos johtamisessa merkitsee esimerkiksi sitä, että yksittäisten palvelujen johtamisen sijasta johdetaan esimerkiksi sitä, miten asiakkaat ohjautuvat palveluihin: mistä ja miten ihmiset osaavat hakeutua ajoissa palveluiden piiriin. Johdetaan asiakkaan kokonaisvaltaista palveluprosessia. Tilaisuudessa puhuttiinkin paljon muutosjohtamisen merkityksestä sekä viestinnän toimivuudesta. Myös tietoa siitä, mikä toimii eli toimivista käytännöistä pitää saada tietoa leviämään - tarvitaan koulutusta ja vuoropuhelua.

Muutoksen johtaminen perustuvat yhteiseen ymmärrykseen tavoitteista ja tahtotilasta - tarvitaan yhteensovittavaa johtamista.

Palvelut ja tuki pitää integroida ihmiselle ja ihminen tulee kohdata kokonaisena kokonaisvaltaisena toimijana.

Jotain meiltä vielä puuttuu tai on hyvin hajallaan: sähköiset palvelut ja tietoa ihmisille, jotta he voivat tiedon avulla myös omatoimisesti ratkaista elämäänsä koskevia asioita. Tarvittaisiin esimerkiksi kansallinen sähköinen PERHEKESKUS.fi -portaali. Siinä voisi hyödyntää jo olemassaolevan kansallisesti toimivan Mielenterveystalo.fi -konseptia, mikä on loistava!

Kun kyse on nyt STMn vetoisesta muutosohjelmasta, tilaisuudessa kannettiin kovasti huolta että opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-ala on täysipainoisesti mukana niin valtakunnallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla: päivähoito, koulut, nuorisotyö, liikunta, kulttuuri ovat kuitenkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin kannalta merkittäviä toimijoita.

Varsinkin kun/jos suurin osa lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvistä toiminnoista tullee jäämään kuntien tehtäviksi, ja sote-palvelut siirtyvät itsehallintoalueille, on suuri tarve  huolehtia vuoropuhelusta ja yhteistyömalleista näissä toimivien kesken.

Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut lähipalveluina kuntien tehtävinä jatkossakin?

Tilaisuudessa kysyttiin mm.Rehulalta, voisiko Suomessa olla erilaisia tapoja järjestää palvelut: esimerkiksi oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, neuvolat, kotipalvelu, perhetyö ja monet muut lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat lähipalvelua ja keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden elementtejä.

Voisiko tällaiset palvelut olla jatkossakin kuntien hyvinvoinnin ja terveyden tehtäviä eikä siirretä vastuuta niistä sote:n itsehallinto-alueille? Pitääkö kaikilla sote-alueilla Suomessa toimia samalla tavalla? -mikä sopisi esimerkiksi Uudellemaalle, jossa 1,6 miljoonaa asukasta, ei välttämättä sovi muualle. Ja päinvastoin.

Ohjelmasta tullaan jakamaan myös kehittämisavustuksia, mutta siitä ei vielä ollut tarkempaa tietoa (hankkeelle varattu noin 40 Me). 

Lue lisää STM:n sivuilta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman hankesuunnitelman luonnoksesta. 

Ohjelmaluonnokseen voi jättää kommentteja ja ehdotuksia Ota Kantaa -sivustolla (linkki löytyy em.sivuilta). Kommentointiaikaa on 5.2.2016 asti.

Ja tässä 11.1.2016 tilaisuuden esitykset. 

Tiedote kick off-tilaisuudesta 11.1.2016 

Huolta Akaan lapsille, nuorille ja perheille tärkeiden palvelujen leikkauksista

Akaan Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen käynnistämisen taustasyinä oli kaksi toisiinsa kytkeytyvää asiaa:

1)    vinoutunut palvelurakenne, jossa perheet, lapset ja nuoret eivät saaneet ajoissa tukea erilaisiin arjen ja elämän ongelmiin. Kun apua ja tukea ei saada oikeaan aikaan ja perheen tarpeiden mukaan, ongelmilla on taipumus vaikeutua. Silloin tarvitaankin jo kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia ja järeämpiä tukitoimia. Tämä näkyy Akaan kunnan budjetissa suurina ns. viimesijaisen korjaavan tuen palvelujen kustannuksina.  

2)    huoli viimesijaista tukipalvelua tuottavan henkilöstön jaksamisesta, kun autettavia on paljon ja toisaalta nähdään, että monia lapsia, nuoria ja perheitä pitäisi voida auttaa varhaisemmin mutta tukea ei ole ollut heille saatavilla tarpeiden mukaan.

Kaksivuotiselle hankkeelle saatiin Työsuojelurahaston osarahoitusta kehittämistyön asiantuntijan palkkioon, mutta varsinaiset parantamistoimet tehdään Akaan henkilöstön toimin.

Viimesijaisissa palveluissa ei juurikaan voida itse vaikuttaa asiakkaiden määrään: miten lapsia, nuoria ja perheitä pystytään tukemaan tavallisessa arjen elämässä, ratkaisee sen kuinka paljon asiakkaita esimerkiksi lastensuojeluun tai lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ohjautuu.

Niinpä esimerkiksi päivähoidon ja koulun arjessa pitää olla mahdollisuus huomioida lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeet - suurissa päivähoito- ja luokkaryhmissä tämä ei samalla tavalla mahdollistu. Toisaalta osalle lapsista ja perheistä, joiden vanhempi on työtön, on säännöllinen jokapäiväinen päivähoidon arki tärkeä perustuki.

Jotta vinoutunut palvelurakenne muuttuisi ja viimesijaisten tukipalvelujen kustannukset vähenisivät, pitää siis parantaa varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille, yhtenä esimerkkinä syksyllä käynnistynyt Akaan Pyydä apua -perhepalvelu.

Jos Akaassa halutaan vaikuttaa palvelujen KOKONAISKUSTANNUKSIIN, pitäisi kyetä asioita tarkastelemaan pitkäjänteisesti ja tunnistamaan kustannus-vaikuttavuusketjut: talouden tasapainotus lyhyellä tähtäimellä ja huonosti perustelluilla leikkauksilla voikin koitua kunnan lisäkustannuksiksi. 

Näistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Näyttöä on myös siitä, että erityisesti lapsuuteen ja osaamiseen tehdyt investoinnit tuottavat parhaiten ja ovat luoneet perustan Suomen kilpailukyvylle ja menestymiselle kaikilla mahdollisilla valtioiden vertailumittareilla mitattuna.

Näköpiirissä on, että monet tehdyt ja tekeillä olevat päätökset eivät perustu kustannusvaikuttavuus-arvioihin eivätkä tue kestävää pitkäjänteistä taloudenpitoa.

Nämä supistukset eivät voi olla vaikuttamatta lastensuojelun tarpeeseen: tarve tullee kasvamaan, ei vähenemään. Ja tämä näkyy lisääntyneinä kokonaiskustannuksissa. 

·                     suurentuvat päivähoitoryhmät

·                     niiden lasten oikeus päivähoitoon supistuu, jotka siitä hyötyisivät eniten

·                     suurentuvat luokkakoot kouluissa

·                     koulun kerhojen väheneminen

·                     kouluavustajien väheneminen

·                     aamu- ja iltapäivätoiminnan niukkeneminen ja maksujen roima korottaminen 

·                     perheissä tehtävä tukityön, ja kotipalvelu saatavuus eivät ole riittävää perheiden tarpeisiin

·                     tukihenkilötoiminnan niukkuus

·                     perheiden taloudellisen aseman heikentyminen, työttömyys, maksujen korotukset kohdentuvat usein samoille perheille.

Löydät lisätietoa Onnistunut työ tekee hyvää-hankkeesta Akaan kunnan nettisivuilta ja blogista.

http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-palvelujen-kehitt/ 

Sirkka Rousu, hankkeen tukena toimiva asiantuntija, hallintotieteen tohtori ja sosiaalityöntekijä, yliopettaja

------------------------ 

Ajankohtaisia kuulumisia lapsiperhepalveluista - miten muualla, miten Akaassa?

Olin valtakunnallisessa Lasten Kaste -seminaarissa 3-4.11.2015 Tampereella. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste on rahoittanut viimeisen 8 vuoden ajan erilaista lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä, ja organisoinut Lasten Kaste- oppimisverkostoja. Keskiössä on ollut perhekeskus-toiminta, opiskelija- ja oppilashuolto sekä lastensuojelu. 

Paljon hyviä toimintamalleja on saatu aikaan jo ensimmäisen Kaste-kaudenkin aikana, joiden vakiinnuttamista on jatkettu ja myös uusia teemoja on ollut kehittämisen kohteena.

Tilaisuudessa oli monia asiantuntijapuheenvuoroja, kuten perheiden muutoksesta puhunut professori Kimmo Jokisen esitys. Kannattaa tutustua.

Akaa on ollut mukana mm. LasSe:ssa, jossa on kehitetty lastensuojelutarpeen arviointia -sitä miten lapsen ja perheen kanssa työskennellään tilanteessa kun avun tarve on ilmennyt.  

Akaan oman perhekeskuksen palvelut ovat täydentyneet Pyydä apua -perhepalvelulla, jota perheohjaaja Minna Pekkarinen nyt luotsaa. Perhekeskuksen toimintaa tullaan edelleen kehittämään -kokemusten myötä.  

Sukupolvien yli ulottuvista ongelmista puhuttiin THL:n ja Soccan 6.11.2015 seminaarissa.  Erityisesti nyt puhuttiin päihdeongelmista ja väkivallasta. Asioihin voidaan ja pitää vaikuttaa yhteiskunnallisilla päätöksillä, parantamalla työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä sekä tietenkin palveluja ja tukea, jota lapsi ja perheet tarvitsevat. 

   

Sipilän hallitus on käynnistämässä lapsiperheiden palvelujen kehittämisen muutoshanketta, johon tullaan satsaamaan noin 40 miljoonaa euroa. STM on juuri äsken käynnistänyt hankkeen. Kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus hakea kehittämisavustusta syksyllä 2016.

Tässä vielä uutinen Kuntaliiton Lähipalvelu-kilpailusta, jossa molemmat voittaneet tuotteet liittyivät lapsiperheiden palveluihin. Kilpailussa etsittiin uusia keinoja lapsiperheiden arjen sujuvoittamiseen: 

Tuote-sarjan voitti Hyvinvoinnin palvelutarjotin, joka on kehitetty Kainuun sote-kuntayhtymän Aktiiviasiakas-hankkeessa.  

Idea-sarjan voitti Perhepaalu-malli, jossa oppilaitokset ja kolmas sektori tukevat kunnan perhetyötä ja kotipalvelua.

Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen seuraava henkilöstön työpaja on 23.11.2015. Siinä keskitytään osaamisen ja johtamisen teemoihin. Hankkeen aineistot löytyvät Akaan nettisivuilta.

Raportoi Sirkka Rousu.

                                     *****

Lue lisää Sipilän hallituksen lapsiperhepalvelujen muutosohjelmasta. 

Lue lisää LasSen kehittämistyöstä, jossa Akaa ollut mukana.

Lue lisää Lasten Kaste-hankkeen 3-4.11.2015 päätösseminaarin aineistoista.

Lue lisää mitä saatiin aikaiseksi jo aiemmassa (2008-2011) Lasten Kaste-hankkeessa.

Lue lisää Puheista tekoihin! Ylisukuplvisten ongelmien kohtaaminen ja ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa 6.11.2015 seminaarista. 

Lue lisää Lähipalvelukilpailun uutisesta lokakuussa 2015 voittaneista toimintamalleista.  

Tässä linkit kilpailussa mukana olleisiin lähipalveluihin. 

Perheille tukea varhaisemmin - Pyydä apua -nappula käyttöön myös Akaassa

Akaassa on käynnistynyt syyskuussa uusi perhepalvelu. Sosiaaliohjaaja, perheohjaaja Minna Pekkariseen voi ottaa yhteyttä kun perheessä tarvitaan apua ja tukea arkeen. Minna on tavoitettavissa puhelimella tai Akaan nettisivuilla olevan Pyydä apua -yhteydenottopyynnön kautta 24/7 kaikkina päivinä. Paina rohkeasti ”netti-nappulaa”: on fiksua pyytää apua ajoissa, ks. alla linkki palveluun.

Netin kautta tuleviin pyyntöihin vastataan mahdollisimman pian, viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa.  Perhepalvelu on ns. yhden luukun periaatteella toimiva palvelu, johon yhteyttä ottamalla käynnistyy perheen palvelutarpeen arviointi.  Perheet voivat tarvita erilaisia tukipalveluja, joita Minna etsii palveluverkosta perheelle.

Mallia perhepalvelu-nappulaan haettiin mm. Raisiosta. Myös muissa kaupungeissa on otettu käyttöön Pyydä apua -yhteydenottomahdollisuus netissä. Vantaalla perhevalmentajat kirjoittavat Perhekoutsi-blogia ja ajankohtaista keskustelua käydään facebook-sivulla, ks. alla linkit näihin.

                                                                 ******   

Kesätauon jälkeen on Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeessa työstetty jo monia asioita.

Ohjausryhmä pohti elokuun työpajassaan Akaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia (SWOT-analyysi). Tämän pohjalta muotoiltiin yhteistä visiota, joka ohjaisi eri toimijoiden työtä lasten, nuorten ja perheiden kanssa koko kunnassa. Visiota ja yhteisiä toimia on tarkoitus työstää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa valmisteltaessa. Visiolla tarkoitetaan eri toimijoiden yhteistä tavoitetta, joka ohjaisi lasten ja nuorten hyvinvointityötä koko kunnassa. Tärkeä osa visiota tullee olemaan vuoropuhelu ja osallistuminen sekä yhdessä tekemisen meininki.

Syyskuun ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin mm. palvelujen parannusehdotuksista lasten ja nuorten mielenterveyden hoitopolkua. Hoitopolun kehittäminen on sosiaali- ja terveystoimen yhteinen asia. Muiden kehittämistoimien ehdotuksia vielä valmistellaan, kuten perheasioiden sovittelua, nepsy-toimintaa ja lastensuojelua.

Henkilöstön työpajassa työstettiin lähijohtamista ja palvelutiimejä. Akaan talouden sopeuttamisohjelman johdosta ainut sosiaalityön johtajan vakanssi lakkautetaan, kuitenkaan asiakastyön lähijohtamisen tarve ei häviä mihinkään. Henkilöstön kanssa työstetään nyt esitystä perusturvalautakunnalle palvelutiimi-malliksi, joka varmistaisi vaativassa ja raskaassa asiakastyössä tarvittavan lähijohtamisen tuen. Palvelutiimeissä huolehditaan sovituilla työnjaoilla, että palvelut toimivat lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin parhaimmalla tavalla. Palvelutiimit myös kehittävät omaa työtään yhdessä. Tavoitteeksi on asetettu asiakaslähtöiseen ajatteluun perustuvien moniammatillisten palvelutiimien rakentuminen.

Lastensuojelun ja perhetyön henkilöstön kanssa käynnistettiin samoin työskentely. Kirjoitimme auki mistä lastensuojelussa voi olla kiitollinen: esimerkiksi siitä voi olla kiitollinen kun perheet kokevat saaneensa apua kotiin, perheet kokevat tulleensa kuulluksi, osaavista kollegoista ja hyvästä yhteistyöstä ollaan myös kiitollisia. Seurantatietoa, jolla osoitetaan lastensuojelutyön vaikutukset, pitää ryhtyä myös kokoamaan asiakkailta systemaattisesti - tällä hetkellä tieto jää näkymättömäksi kunkin perheen asiakirjoihin. Pohdimme lastensuojelun asiakastyön prosesseja: mikä toimii ja missä pulmia, jotka pitäisi ratkaista. Työskentely jatkuu ja syksylle sovittiin kolme yhteistä tapaamista.

Sirkka Rousu, hankkeen kehittäjäkumppani

Lisätietoa

Akaan Pyydä apua-nappula http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/pyyda-apua-lomake/

Tampereen kaupungin perhepalvelujet Pyydä apua-palvelu verkossa. http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/sosiaalityo/lapsiperheet.html

Vantaan Perhekoutsien blogi verkossa http://vantaanperhekoutsit.com/

Löydät kehittämishankkeen erilaiset asiakirjat Akaan nettisivuilta http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-palvelujen-kehitt/

Akaan lapsiperhepalvelujen johtamisen kehittäminen

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui 25.5.2015. 


Ennen varsinaisia kokousasioita työstimme lapsiperhepalvelujen johtamista: pohdimme mistä akaalainen voi tunnistaa, että lapsiperhepalveluja johdetaan kunnassa hyvin. Sen jälkeen työstimme millaista johtamista halutaan olla kehittämässä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Työskentelyosio viritti teemaa, jota jatkamme elokuussa pidettävässä ohjausryhmän työpajassa.


Ohjausryhmä sai myös katsauksen valmisteilla olevista palvelujen kehittämissuunnitelmista:

- lapsiperheiden palvelu, jonne voi tulla missä tahansa perhettä askarruttavassa huolessa
- Nepsy-toiminta, jossa lapsen ja nuoren oireisiin saataisiin perheille tukea
- lasten ja nuorten mielenterveyshoitoketjun kehittäminen
- perheasioiden sovittelu
- myöhemmin syksyllä myös lastensuojelun kehittämistoimet. 

Kehittämistoimia koskevat suunnitelmat tulevat 7.9.2015 ohjausryhmän päätettäväksi. 

Kilpailukutsuun emme olleet saaneet lisää ehdotuksia valmisteilla olevan perhepalvelun tunnisteeksi ja nimeksi. Niinpä päätettiin toimittaa palkintona olleet leffaliput jo aiemmin ehdotuksensa jättäneille kahdelle osallistujalle. Uuden palvelun nimi ja tunniste jää vielä pohdittavaksi ja myöhemmin päätettäväksi.

Sovittiin myös syksyn aikatauluista: 

·         17.8. klo 13-16, ohjausryhmän työskentely-paja. 
·         syyskuu: Lapsiperheiden tukipalvelut -palvelun avajaiset myöh.sovittavana päivänä 
·         7.9.2015 klo 14-16 ohjausryhmän kokous. 
·         14.9.2015 klo 13-16 henkilöstön työpaja 
·         7.10.2015 klo 18  mahdollisesti Lapsiperhe-foorumi
·         23.11.2015 klo 13-16 henkilöstön työpaja
·         30.11.2015 klo 14-16 ohjausryhmän kokous.

Rentouttavaa kesää!

Opintomatkalla Raision lapsiperhepalveluissa

Kävimme yhdessä Akaan kaupungin henkilöstön, johdon ja päättäjien kanssa ottamassa oppia Raision perhepalveluista. Opintokäynti liittyi Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämistyöhön, jossa toimin kehittämisen sparraajana. Oppaana meillä oli Raision perhepalvelujen johtaja Mikko Hulkkonen, perhevalmentaja Mirva Maine ja perhekuraattori Minna Lehtinen.

Raisio sai vuoden 2015 Lastensuojeluteko-palkinnon innovatiivisuudesta, jolla lapsiperheille on tehty mahdollisimman helpoksi pyytää itse apua. Esimerkkeinä tästä ovat perhevalmentajan lainaamismahdollisuus kirjastosta ja nettisivustolla oleva Pyydä apua -yhteydenotto, johon saa vastauksen seuraavan arkipäivänä. Paljon muutakin Raisiossa on toki tehty. Päättäjillä oli rohkeutta siunata ajatus: ”piikki on auki” avopalvelukustannuksiin sen mukaan mitä tarvitaan.

Investoinnit mahdollisimman varhaisen ja oikea-aikaisen tuen saamiseen, ovat vähentäneet kokonaiskustannuksia noin miljoonalla kolmen vuoden ajanjaksolla ja sijoitettujen lasten määrä suhteessa alle 18-lasten määrään on vähentynyt noin 1,5 %:sta nykyiseen noin 0.8 %:iin. Kun perhe, lapsi ja nuori on saanut apua viiveettä, ilman jonotuksia, on se ollut myös vaikuttavaa asiakkaidenkin arvioimana. Usein avuksi on riittänyt yksi tai muutama perhetapaaminen lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristössä.

Perinteisissä palveluissa, kuten perheneuvolassa käännettiin jonotus toisin päin: uudelle asiakkaalle aika tarjotaan viiveettä. Ensimmäinen tapaaminen usein jo rauhoittaa tilannetta ja perheen kanssa yhdessä priorisoidaan tarvittavia tukiratkaisuja. Yllätyksellistä on ollut, että useille perheille riittää nopeasti saatu ensikäynti ja optiona mahdollisuus lisäkäynnistä.

Raisiossa on panostettu erityisesti perhepalvelujen brändäämiseen ajatuksella, että on fiksua hakea apua. Ja apua saa viiveettä ja ratkaisuhakuisesti. Kun perhe itse on ajoissa liikkeellä, löytyvät ratkaisut usein helpommin ja kevyemmillä tukitoimilla. Palvelemalla paremmin ja ajoissa, saadaan vaikutuksia. On fiksua myös antaa asiakkaille palvelulupaus. Positiivinen leviää siinä missä negatiivinenkin kuva.

Lapsiperheen lisäksi on myös työntekijöille luotu vastaava Pyydä työpariksi - palvelu. Jalkautuviin palveluihin on tulossa lisähenkilöstöä tälle vuodelle mm. perhevalmentaja, kodinhoitaja, alakoulujen psykiatrinen sairaanhoitaja sekä palveluohjaaja. Yhteisiä työmenetelmiä on koulutettu kaikkien käyttöön, kuten Lapsi puheeksi -menetelmä, jota voidaan käyttää mm.kouluissa ja päivähoidossa. Raisiossa pyritään myös ”yhden asiakassuunnitelman -toimintamalliin”, ja hyvään palvelujen koordinoimiseen. Toiminta onkin jo pitkälti uuden sosiaalihuoltolain periaatteiden mukaista. Lastensuojelun piirissä on ne, jotka lain mukaan ovat juuri lastensuojelullisen tuen tarpeessa.     

Keskeisiä havaintoja Raision onnistumisesta:

-       tietoa avun mahdollisuuksista tulee tarjota ymmärrettävällä tavalla ja kielellä

-       avun pyytämisen oltava helppoa

-       apua tarjotaan viiveettä ilman jonotusta

-       apua saa siellä missä sitä on luontevaa saada: jalkaudutaan, verkostoidutaan yhteistyöhön  

-       avuksi kehitetään juuri sitä, mikä tuntuu luontevalta ratkaisulta pulmiin: kuten on toteutettu esimerkiksi pop up-palveluina lapsille ja nuorille läksyvalmennus, yhteisöllistä aluetoimintaa mm. maahanmuuttajien perheiden parissa koulujen ja päivähoidon lasten ja perheiden tarpeisiin, perheklinikka-toimintaa, ja erilaisia ryhmiä.

Kehitysprosessin onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat:

-          kaikille yhteinen toimintakenttä ja tarina: ”jotta jokainen lapsi voisi kasvaa turvallisessa kodissa”

-          yksinkertainen yhteinen strategia: ”yhdessä oikeaan aikaan”, miten oma työni liittyy yhteiseen tarinaan  

-          johtamiseen ja johtamisen kautta tukea: tiimiajattelua, luottamusta, yhteistä työtä

-          tekemällä ja rohkeasti kokeilemalla myös uusia keinoja käyttöön

-          joustavuus

-          työn organisoiminen asiakkaiden tarpeiden mukaan

Kehitys Raisiossakin jatkuu mm. moniammatillinen perhevalmennusklinikka-toimintaa edelleen kehitetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Myös perhetyötä ollaan kehittämässä edelleen, samoin perheiden ja lasten tukea erotilanteissa tulee vankistaa, ja pohditaan lastensuojelutyössä nyt käytössä olevan tiimijaon perusteita.

Palkinto meni kyllä oikeaan osoitteeseen! -kiitos Mikko, Minna ja Mirva opastuksestanne. Ja saimme luvan myös laittaa heille lisäkysymyksiä "pyydä apua"-periaatteella. 

Bussissa vielä odottavalla mielellä -menomatka Raisioon.      

Neuvonpidossa perusturvajohtaja Elina Anttila ja Raision perhekuraattori Minna Lehtinen. Selin perusturvalautakunnan puh.johtaja Harri Rantala keskustelemassa perhevalmentaja Mirva Maineen kanssa.

Raision perhepalvelujen johtaja Mikko Hulkkonen kuvaa muutostalkoiden periaatteita.

Kun on investoitu oikea-aikaiseen apuun ja avopalveluihin, on kokonaiskustannukset vähentyneet. 

Artikkelin tekstin kokosi Sirkka Rousu. 

Oppia Nurmijärven mallista Akaan Lapsiperhe-foorumissa

Akaan ensimmäiseen Lapsiperhe-foorumiin kokoontui vajaa 40 eri alojen ammattilaista ja muutama päättäjäkin oli mukana.  Seuraava Lapsiperhe-foorumi on syksyllä.

Lapsiperhe-foorumissa kuultiin ajankohtaisista muutoksista lainsäädännössä: 1.4.2015 tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tavoitteena on parantaa lapsiperheiden erilaisen tuen saantia kuten kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöilö tai tukiperhe, vertaisryhmätoimintaa.  Myös päivähoitolaki muuttuu 1.8.2015 ja on jatkossa nimeltään varhaiskasvatuslaki, jonka sisältöä tullaan uudistamaan vielä lakiuudistuksen toisessa vaiheessa. Jokaisen lapsen kanssa tullaan laatimaan varhaiskasvatussuunnitelma -Vasu. Kasvatuskumppanuutta myös edelleen kehitetään.  

Lapsiperhefoorumin pääesityksessä Olli Laiho kuvasi varhaisen avoimen yhteistyö-ajattelua ja toimintamallia sekä Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelua sekä suunnitelman keskeistä sisältöä.

Yksinkertaiset yhteiset toimintaperiaatteet.

Sitä tehdään, mikä on lapselle, nuorelle ja perheelle tärkeää.

Voit tutustua perusturvajohtaja Elina Anttilan ja päivähoidon johtaja Anneli Säterin esityksiin Akaan Lapsiperhepalvelujen kehittämishankkeen nettisivuilla - tässä linkki. -oikeassa palkissa 20.4.2015 lapsiperhe-foorumi.

Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanketta esitteli hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu, jonka esitys löytyy samoin Akaan nettisivuilta, kuten myös pääpuhujan Olli Laihon esitys.

Opintomatka Raisioon 24.4.2015: palveluremontti on tehostanut perheen tuen saamista

Bussi on varattuna ja suunta kohti Raision kaupunkia. Vielä muutama vuosi sitten lapsiperheet jonottivat  myös Raisiossa erilaisiin tukipalveluihin eikä palvelua saanut silloin kun sen tarve oli. Silti kaupungin budjetista käytettiin paljon rahaa palveluihin. Yhtälöön, jossa palveluja ei saanut ja silti rahaa kului, tarvittiin muutos.

Tästä muutoksesta haluamme oppia, sillä tilanne on samantapainen myös Akaassa. Raisio palkittiin kehitystyöstään talvella 2015 vuoden Lastensuojelutekona.

Voit tutustua Raision malliin perhepalvelujohtaja Hulkkosen luentoesityksen avulla: esitys on pidetty kasvatus- ja perheneuvontapäivillä 6.11.2014.  - tässä linkki esitykseen. 

Olethan merkinnyt jo kalenteriin 20.4.2015 klo 14 Akaan Lapsiperhefoorumin -tervetuloa!

Siellä saamme kuulla viime vuoden 2014 Lastensuojeluteon voittaneen Nurmijärven kunnan varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallista. Laajalla yhteistyöllä ja osallistuvalla tekemisellä valmistui myös kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Voit tutustua siihen tästä linkistä. Olli Laiho kertoo asiasta lisää!

Kuntajohto ja päättäjät lukevat Kuntalehteä. Se onkin oiva kanava kertoa lapsiperhepalveluista.

Kuntalehden 3/2015 (5.3.2015) erillisliitteenä on SOS-lapsikylä säätiö julkaissut Uudistuva lastensuojelu 2015 lehden. Lehden voit lukea tai tilata maksutta tästä linkistä.

Myös MLL:n Lapsemme kunta 2015 -lehti ilmestyi Kuntalehden erillisliitteenä 4/2015 (26.3.2015). Lapsemme kunta -lehdessä oli myös artikkeli Raision mallista sekä ensimmäisen Lastensuojeluteko-palkinnon 2013 saaneen Imatran mallista. Asiaa oli lehdessä myös perhekeskus-toiminnasta ja monesta muusta. Lehti löytyy tästä linkistä.

Katsastetaan Lapsiperhefoorumissa 20.4. onko bussissa vielä tilaa ja olisiko lapsiperheiden kalenterissa jollakin aikaa osallistua tähän koko päivän reissuun Raisioon.

Tapaamisiin 20.4.2015. Ohjelman löydät tästä linkistä. 

Akaan Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeessa kehitetään asiakastyötä laaja-alaisesti

Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen ohjausryhmälle esiteltiin maaliskuun kokouksessa millaisia kehittämisen kohteita olisi tarpeen käynnistää.

Ehdotuksia on työstetty monialaisissa työpajoissa henkilöstön kanssa - asiakkaita ja kuntalaisia ei vielä ole ollut mukana työpajoissa tai muutoinkaan valmistelussa. Toivottavasti jatkossa!

Kehittämissuunnitelmia valmistellaan parhaillaan asiakastyöntekijöiden pienryhmissä, jotka myös tekevät ehdotuksia miten lapsiperheiden ja asiakkaiden osaaminen saataisiin kehittämistyöhön mukaan.

Monissa kunnissa on erilaisia kuntalais- tai asiakasraateja, kutsutaan nettipaneeliin kommentoimaan ja evästämään kehittämisehdotuksia, järjestetään avoimia keskustelutilaisuuksia ja pyydetään vastaamaan kyselyihin. On smonenlaisia tapoja kutsua mukaan.

Kehittämiskohteet ovat:

• Lapsiperheiden tukipalvelut -palvelupisteen käynnistäminen:  tukipisteellä ei ole vielä nimeä -siitä on kilpailu meneillän. Palvelupiste on ns. kynnyksetön palvelu kaikille lapsiperheille. 
• Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoketjun parantaminen: lapsille, nuorille ja perheille varhaista tukea ja tarpeen mukaista hoitoa. 
• Nepsy-toiminnan käynnistäminen: ehkäisevää ja varhaista tukea lapsille ja vanhemmille sekä myös osaamista työntekijöille.   
• Perheasioiden sovittelutoiminnalla monipuolista tukea perheille ja vanhemmille.
• Lastensuojelun nykytilan analysointi ja sen pohjalta myöhemminn suunniteltavat kehittämistoimet.

Lisäksi yhtenä suurena kehityskohteena on lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteistyömallien ja yhteensovittavan johtamisen kehittäminen. Tätä teemaa lähdetään työstämään ohjausryhmän elokuun työskentelyssä. 

Lisäksi ohjausryhmässä todettiin, että vertaisryhmätoiminnan tarvetta parhaillaan selvitetään. Tällaisia ryhmiä on aina ollutkin, ja aika-ajoin on arvioitava millaiselle ryhmätoiminnalle on erilaisille kohderyhmille ja erilaisissa elämäntilanteissa tarvetta.

Voit tutustua ohjausryhmän kokousmuistioon Akaan nettisivuilla. 

Kaikille avoin Lapsiperhe-foorumi on 20.4.2015 klo 14. Sen ohjelma löytyy myös nettisivuilta (sivuston oikeasta palkista pitäisi löytyä).  Ohjelma löytyy myös tästä blogista.

Huhtikuun lopulla matkaamme myös opintokäynnille Raisioon. Sieltä saadaan kokemuksia ja toivottavasti uusiakin ideoita lapsiperhepalvelujen kehittämiseksi.   

Kutsu: Avoin Lapsiperhe-foorumi 20.4.2015 klo 14-16 Akaassa.

Varaa kalenteriisi 20.4.2015 klo 14-16. 

Kutsu 

Lapsiperhepalvelujen kehittämishanke valmistelee kaikille avointa Lapsiperhe-foorumia 
- tilaisuus on lähtölaukaus Akaan lapsiperhepalvelujen yhteiselle kehittämistyölle.   

Foorumiin ovat tervetulleita akaalaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa, kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevät ja toimintaa johtavat sekä järjestöissä, seurakunnassa ja vapaa-ajan toiminnoissa toimivat. Myös lapsiperhepalveluista vastaavat päätöksentekijät lautakunnissa ja valtuustossa ovat tervetulleita.

OHJELMA

Lapsiperhe-foorumi Akaassa

Aika               ma 20.4. klo 14-16

Paikka            Toijalan yhteiskoulun auditorio, Kurisjärventie 18, 37800 Akaa

Tilaisuuden kohderyhmä

·         Tilaisuus on avoin kaikille lapsiperhepalvelujen kehittämisestä kiinnostuneille.  

·         Foorumiin ovat tervetulleita akaalaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa, kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevät ja toimintaa johtavat sekä järjestöissä, seurakunnassa ja vapaa-ajan toiminnoissa toimivat. Myös lapsiperhepalveluista vastaavat päätöksentekijät lautakunnissa ja valtuutossa ovat tervetulleita.

Foorumin tarkoitus             

·         Tilaisuus on lähtölaukaus Akaan lapsiperhepalvelujen yhteiselle kehittämistyölle.

·         Tilaisuudessa saat tietoa ajankohtaisista muutoksista lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hallinnossa ja lainsäädännössä sekä Akaassa käynnistyneestä lapsiperhepalvelujen kehittämistyöstä.

·         Tilaisuudessa kuulet millainen on varhaisen avoimen yhteistyön toimintatapa, jonka kehitystyöstä Nurmijärvi palkittiin vuonna 2014. Kuulemme myös lasten ja nuorten hyvinvointityötä koko kunnassa ohjaavan ja kehittävän suunnitelman laadinnasta, suunnitelman sisällöstä ja sen toteuttamisesta. 

 

Ohjelma

·         Ajankohtaista Akaan lapsiperhepalveluissa sekä lainsäädännössä, päivähoidon johtaja Anneli Säteri ja perusturvajohtaja Elina Anttila

·         Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016, esittely, hankkeen erityisasiantuntija Sirkka Rousu

·         Varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli koko kunnan yhteisenä toiminta- ja ajattelutapana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteisenä välineenä lasten ja nuorten hyvinvointityössä ja palvelujen kehittämisessä, toimiala-asiantuntija Olli Laiho, Nurmijärvi

Olet lämpimästi tervetullut!

----------- 
Keväällä muuta 

Tätä ennen kehittämishankkeen ohjausryhmä kokoontuu 2.3.2015. 

Löydät  asialistan nettisivuiltame.  

Kehittämistyön valmistelua jatketaan 5.3.2015 työpajassa. 

Tutustumiskäyntejä teemme 24.4.2015 kaupunkeihin, jotka ovat olleet edelläkävijöitä lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä. Tutustumiskohteet eivät ole vielä vahvistuneet.