Keväällä 2016 Onnistunut työ tekee hyvää - hankkeessa keskitytään työhyvinvoinnin ja tiimijohtamisen kehittämiseen sekä vaikutusmittareiden jäsentämiseen

Onnistunut työ tekee hyvää -lapsiperhepalvelujen kehittämishankkeen kevään työsuunnitelmassa keskitytään työhyvinvoinnin teemaan, vuoden alusta käynnistyneen perusturvan toimialan tiimijohtamisen kehittämiseen sekä perhepalvelujen tavoitteiden ja niiden onnistumista kuvaavien mittareiden jäsentämiseen. Tavoitteet ja niiden mittaaminen ohjaa aina toimintaa.

Kuvaamme myös Akaan perhepalvelujen toimintamallin: yhteinen tehtävä ja missio siitä, mitä haluamme saavuttaa Akaan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä millaiseen palvelulupaukseen ja toimintamalliin sitoudumme.

Akaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelu on myös käynnistynyt: tavoitteena saada laajalla yhteistyöllä suunnitelma ensi vuoden alkuun mennessä valtuustolle päätettäväksi.

Silloinkin, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnallisille itsehallintoelimille, jää Akaan kunnan omaksi tehtäväksi suurin osa perheiden palveluista: päivähoito, koulu, liikunta, nuorisotyö, vapaa-ajantoiminta ja kulttuuri. Ja tietenkin lähipalveluina ovat edelleen neuvolat, kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto, kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilötoiminta jne.

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, voiko osa näistä tehtävistä jäädä edelleen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviksi, sillä vaikka ne ovatkin sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin perustuvia tehtäviä, voidaan toki valtion ja kuntien kesken aina sopia siitä, kuka tehtävät hoitaa. Työnjakoja on tarkistettu kautta historian. Kun suurin osa lapsiperheiden asioista on jatkossakin kuntien tehtäviä, on tärkeää yhdessä suunnitella ja ohjata lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää työtä.

Työsuojelurahastolle laatimassamme hankesuunnitelmassa olemme luvanneet toimia avoimesti ja tiedottaa asioista sekä virittää keskustelua ja osallistumista asioiden kehittämiseen. Vielä emme ole onnistuneet kutsumaan mukaan koululaisia, vanhempia ja yhteistyötahoja kehittämiseen, mutta perästä kuuluu - uusia yrityksiä tehdään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelussa.

Olemme saaneet kutsun mennä esittelemään Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeessa tehtyä työtä valtakunnallisille sosiaalialan asiantuntijapäiville maaliskuussa Jyväskylään - tieto leviää tekemisistämme näin eri puolille Suomea.

Hankkeen työryhmien aineistot löydät edelleen Akaan nettisivuilta. Sinne päivittyy hetken päästä viimeisin ohjausryhmän 8.2.2016 kokousmuistio ja kevään 2016 työsuunnitelma.

Akaa kehittää lapsiperhepalveluja Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteiden suuntaisesti

Oli mukava huomata, että Akaa on kehittämässä lapsiperhe-palveluja ja niiden johtamista Sipilän hallituksen muutosohjelman tavoitteiden suuntaisesti. Joskin kunnan talouden sopeutustoimien vaikutukset huolestuttavat. 

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on pitkän aikavälin ohjelma ja laaja reformi. Kick off -tilaisuudessa 11.1.2016 puhunut ministeri Rehula toivoi "tekemisen meininkiä, ei paikata hankkeen rahoituksella muualla nyt tehtyjä lapsiperhepalvelujen kustannussäästöjä, vaan luodaan uusi toimintatapoja ja toimintakulttuuria". Ministeri ei kuitenkaan halunnut toteuttaa ohjelmaa parlamentaarisena yhteistyönä, jossa mukana olisivat myös ne eduskuntapuolueet, jotka eduskunnassamme nyt istuvat, mutta ovat parhaillaan oppositiossa, Rehulan mukaan "jonkun pitää tehdä päätöksiäkin".

Muutosohjelman ohjausryhmän vetäjänä toimii ex-lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän tuntee aihepiirin perusteellisesti ja on oiva henkilö edistämään reformia (kuvassa puhumassa).

Ohjelma on tietenkin perusteltu ja tavoitteet kannatettavia: muutosten tulisi mm. näkyä lapsen oikeuksia edistävässä toimintakulttuurissa kaikessa toiminnassa, lasten, nuorten ja perheiden oman toimijuuden vahvistumisena ja eri toimijoiden kumppanuuudessa, lapsi- ja perhelähtöiset oikea-aikaiset palvelut integroituvat asiakkaan tarpeisiin. (lue tarkemmin ohjelmaluonnostekstistä, alla linkki)  ,.

Kehitystyötä on jo vuosien ajan tehty monilla väestöalueilla, nyt tilaisuudessa oli esillä Pohjois-Karjalan Siun Sote:n ja Pohjois-Suomen alueen Kaste-ohjelmassa tehty kehitystyö. Ja monia edelläkävijäkuntia mainittiin, Imatra, Raisio, Eksote (Lappeenrannan seutu), Tampere, Hämeenlinna, Kainuun sote, Oulu... Kehitystyö on tuottanut tulosta, mm. tilastojen valossa lastensuojelun asiakasmäärät ovat vähentyneet, ja hyvinvoinnin arvioidaan myös lisääntyneen kun perheet ja lapset sekä nuoret saaavat tukea silloin ja siten kuin tarvitsevat. Myös osaaminen ja toimintamallit ja -kulttuurit ovat uudistuneet entistä asiakas- ja asukaslähtöisemmiksi (viranomais-, asiantuntija- ja organisaatiolähtöisyyden sijaan).

Hyviä esimerkkejä mainittiin, kuten avoimet perheryhmät, perheverkot, yhteiset palvelutarjottimet ja yhteiset toimintakalenterit (järjestöjen, kunnan, yritysten palvelut löytyy samasta paikasta), hyvinvointi-koulun malli, hyvinvointineuvola, varhaiskasvatuksen toiminnalliset perheryhmät, avoimet kerhot, sähköisiä tukipalveluja, omahoito-mallit jne.

Suomen nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen piti loistavan puheenvuoron nuorten elämän näkökulmasta. Lasten ja nuorten mukana oleminen toiminnassa pitäisi olla arkipäivää.

Tarvitaan muutosjohtamista ja aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää.

Muutos johtamisessa merkitsee esimerkiksi sitä, että yksittäisten palvelujen johtamisen sijasta johdetaan esimerkiksi sitä, miten asiakkaat ohjautuvat palveluihin: mistä ja miten ihmiset osaavat hakeutua ajoissa palveluiden piiriin. Johdetaan asiakkaan kokonaisvaltaista palveluprosessia. Tilaisuudessa puhuttiinkin paljon muutosjohtamisen merkityksestä sekä viestinnän toimivuudesta. Myös tietoa siitä, mikä toimii eli toimivista käytännöistä pitää saada tietoa leviämään - tarvitaan koulutusta ja vuoropuhelua.

Muutoksen johtaminen perustuvat yhteiseen ymmärrykseen tavoitteista ja tahtotilasta - tarvitaan yhteensovittavaa johtamista.

Palvelut ja tuki pitää integroida ihmiselle ja ihminen tulee kohdata kokonaisena kokonaisvaltaisena toimijana.

Jotain meiltä vielä puuttuu tai on hyvin hajallaan: sähköiset palvelut ja tietoa ihmisille, jotta he voivat tiedon avulla myös omatoimisesti ratkaista elämäänsä koskevia asioita. Tarvittaisiin esimerkiksi kansallinen sähköinen PERHEKESKUS.fi -portaali. Siinä voisi hyödyntää jo olemassaolevan kansallisesti toimivan Mielenterveystalo.fi -konseptia, mikä on loistava!

Kun kyse on nyt STMn vetoisesta muutosohjelmasta, tilaisuudessa kannettiin kovasti huolta että opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-ala on täysipainoisesti mukana niin valtakunnallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla: päivähoito, koulut, nuorisotyö, liikunta, kulttuuri ovat kuitenkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin kannalta merkittäviä toimijoita.

Varsinkin kun/jos suurin osa lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvistä toiminnoista tullee jäämään kuntien tehtäviksi, ja sote-palvelut siirtyvät itsehallintoalueille, on suuri tarve  huolehtia vuoropuhelusta ja yhteistyömalleista näissä toimivien kesken.

Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut lähipalveluina kuntien tehtävinä jatkossakin?

Tilaisuudessa kysyttiin mm.Rehulalta, voisiko Suomessa olla erilaisia tapoja järjestää palvelut: esimerkiksi oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, neuvolat, kotipalvelu, perhetyö ja monet muut lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat lähipalvelua ja keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden elementtejä.

Voisiko tällaiset palvelut olla jatkossakin kuntien hyvinvoinnin ja terveyden tehtäviä eikä siirretä vastuuta niistä sote:n itsehallinto-alueille? Pitääkö kaikilla sote-alueilla Suomessa toimia samalla tavalla? -mikä sopisi esimerkiksi Uudellemaalle, jossa 1,6 miljoonaa asukasta, ei välttämättä sovi muualle. Ja päinvastoin.

Ohjelmasta tullaan jakamaan myös kehittämisavustuksia, mutta siitä ei vielä ollut tarkempaa tietoa (hankkeelle varattu noin 40 Me). 

Lue lisää STM:n sivuilta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman hankesuunnitelman luonnoksesta. 

Ohjelmaluonnokseen voi jättää kommentteja ja ehdotuksia Ota Kantaa -sivustolla (linkki löytyy em.sivuilta). Kommentointiaikaa on 5.2.2016 asti.

Ja tässä 11.1.2016 tilaisuuden esitykset. 

Tiedote kick off-tilaisuudesta 11.1.2016 

Huolta Akaan lapsille, nuorille ja perheille tärkeiden palvelujen leikkauksista

Akaan Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen käynnistämisen taustasyinä oli kaksi toisiinsa kytkeytyvää asiaa:

1)    vinoutunut palvelurakenne, jossa perheet, lapset ja nuoret eivät saaneet ajoissa tukea erilaisiin arjen ja elämän ongelmiin. Kun apua ja tukea ei saada oikeaan aikaan ja perheen tarpeiden mukaan, ongelmilla on taipumus vaikeutua. Silloin tarvitaankin jo kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia ja järeämpiä tukitoimia. Tämä näkyy Akaan kunnan budjetissa suurina ns. viimesijaisen korjaavan tuen palvelujen kustannuksina.  

2)    huoli viimesijaista tukipalvelua tuottavan henkilöstön jaksamisesta, kun autettavia on paljon ja toisaalta nähdään, että monia lapsia, nuoria ja perheitä pitäisi voida auttaa varhaisemmin mutta tukea ei ole ollut heille saatavilla tarpeiden mukaan.

Kaksivuotiselle hankkeelle saatiin Työsuojelurahaston osarahoitusta kehittämistyön asiantuntijan palkkioon, mutta varsinaiset parantamistoimet tehdään Akaan henkilöstön toimin.

Viimesijaisissa palveluissa ei juurikaan voida itse vaikuttaa asiakkaiden määrään: miten lapsia, nuoria ja perheitä pystytään tukemaan tavallisessa arjen elämässä, ratkaisee sen kuinka paljon asiakkaita esimerkiksi lastensuojeluun tai lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ohjautuu.

Niinpä esimerkiksi päivähoidon ja koulun arjessa pitää olla mahdollisuus huomioida lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeet - suurissa päivähoito- ja luokkaryhmissä tämä ei samalla tavalla mahdollistu. Toisaalta osalle lapsista ja perheistä, joiden vanhempi on työtön, on säännöllinen jokapäiväinen päivähoidon arki tärkeä perustuki.

Jotta vinoutunut palvelurakenne muuttuisi ja viimesijaisten tukipalvelujen kustannukset vähenisivät, pitää siis parantaa varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille, yhtenä esimerkkinä syksyllä käynnistynyt Akaan Pyydä apua -perhepalvelu.

Jos Akaassa halutaan vaikuttaa palvelujen KOKONAISKUSTANNUKSIIN, pitäisi kyetä asioita tarkastelemaan pitkäjänteisesti ja tunnistamaan kustannus-vaikuttavuusketjut: talouden tasapainotus lyhyellä tähtäimellä ja huonosti perustelluilla leikkauksilla voikin koitua kunnan lisäkustannuksiksi. 

Näistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Näyttöä on myös siitä, että erityisesti lapsuuteen ja osaamiseen tehdyt investoinnit tuottavat parhaiten ja ovat luoneet perustan Suomen kilpailukyvylle ja menestymiselle kaikilla mahdollisilla valtioiden vertailumittareilla mitattuna.

Näköpiirissä on, että monet tehdyt ja tekeillä olevat päätökset eivät perustu kustannusvaikuttavuus-arvioihin eivätkä tue kestävää pitkäjänteistä taloudenpitoa.

Nämä supistukset eivät voi olla vaikuttamatta lastensuojelun tarpeeseen: tarve tullee kasvamaan, ei vähenemään. Ja tämä näkyy lisääntyneinä kokonaiskustannuksissa. 

·                     suurentuvat päivähoitoryhmät

·                     niiden lasten oikeus päivähoitoon supistuu, jotka siitä hyötyisivät eniten

·                     suurentuvat luokkakoot kouluissa

·                     koulun kerhojen väheneminen

·                     kouluavustajien väheneminen

·                     aamu- ja iltapäivätoiminnan niukkeneminen ja maksujen roima korottaminen 

·                     perheissä tehtävä tukityön, ja kotipalvelu saatavuus eivät ole riittävää perheiden tarpeisiin

·                     tukihenkilötoiminnan niukkuus

·                     perheiden taloudellisen aseman heikentyminen, työttömyys, maksujen korotukset kohdentuvat usein samoille perheille.

Löydät lisätietoa Onnistunut työ tekee hyvää-hankkeesta Akaan kunnan nettisivuilta ja blogista.

http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-palvelujen-kehitt/ 

Sirkka Rousu, hankkeen tukena toimiva asiantuntija, hallintotieteen tohtori ja sosiaalityöntekijä, yliopettaja

------------------------ 

Ajankohtaisia kuulumisia lapsiperhepalveluista - miten muualla, miten Akaassa?

Olin valtakunnallisessa Lasten Kaste -seminaarissa 3-4.11.2015 Tampereella. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste on rahoittanut viimeisen 8 vuoden ajan erilaista lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä, ja organisoinut Lasten Kaste- oppimisverkostoja. Keskiössä on ollut perhekeskus-toiminta, opiskelija- ja oppilashuolto sekä lastensuojelu. 

Paljon hyviä toimintamalleja on saatu aikaan jo ensimmäisen Kaste-kaudenkin aikana, joiden vakiinnuttamista on jatkettu ja myös uusia teemoja on ollut kehittämisen kohteena.

Tilaisuudessa oli monia asiantuntijapuheenvuoroja, kuten perheiden muutoksesta puhunut professori Kimmo Jokisen esitys. Kannattaa tutustua.

Akaa on ollut mukana mm. LasSe:ssa, jossa on kehitetty lastensuojelutarpeen arviointia -sitä miten lapsen ja perheen kanssa työskennellään tilanteessa kun avun tarve on ilmennyt.  

Akaan oman perhekeskuksen palvelut ovat täydentyneet Pyydä apua -perhepalvelulla, jota perheohjaaja Minna Pekkarinen nyt luotsaa. Perhekeskuksen toimintaa tullaan edelleen kehittämään -kokemusten myötä.  

Sukupolvien yli ulottuvista ongelmista puhuttiin THL:n ja Soccan 6.11.2015 seminaarissa.  Erityisesti nyt puhuttiin päihdeongelmista ja väkivallasta. Asioihin voidaan ja pitää vaikuttaa yhteiskunnallisilla päätöksillä, parantamalla työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä sekä tietenkin palveluja ja tukea, jota lapsi ja perheet tarvitsevat. 

   

Sipilän hallitus on käynnistämässä lapsiperheiden palvelujen kehittämisen muutoshanketta, johon tullaan satsaamaan noin 40 miljoonaa euroa. STM on juuri äsken käynnistänyt hankkeen. Kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus hakea kehittämisavustusta syksyllä 2016.

Tässä vielä uutinen Kuntaliiton Lähipalvelu-kilpailusta, jossa molemmat voittaneet tuotteet liittyivät lapsiperheiden palveluihin. Kilpailussa etsittiin uusia keinoja lapsiperheiden arjen sujuvoittamiseen: 

Tuote-sarjan voitti Hyvinvoinnin palvelutarjotin, joka on kehitetty Kainuun sote-kuntayhtymän Aktiiviasiakas-hankkeessa.  

Idea-sarjan voitti Perhepaalu-malli, jossa oppilaitokset ja kolmas sektori tukevat kunnan perhetyötä ja kotipalvelua.

Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen seuraava henkilöstön työpaja on 23.11.2015. Siinä keskitytään osaamisen ja johtamisen teemoihin. Hankkeen aineistot löytyvät Akaan nettisivuilta.

Raportoi Sirkka Rousu.

                                     *****

Lue lisää Sipilän hallituksen lapsiperhepalvelujen muutosohjelmasta. 

Lue lisää LasSen kehittämistyöstä, jossa Akaa ollut mukana.

Lue lisää Lasten Kaste-hankkeen 3-4.11.2015 päätösseminaarin aineistoista.

Lue lisää mitä saatiin aikaiseksi jo aiemmassa (2008-2011) Lasten Kaste-hankkeessa.

Lue lisää Puheista tekoihin! Ylisukuplvisten ongelmien kohtaaminen ja ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa 6.11.2015 seminaarista. 

Lue lisää Lähipalvelukilpailun uutisesta lokakuussa 2015 voittaneista toimintamalleista.  

Tässä linkit kilpailussa mukana olleisiin lähipalveluihin. 

Perheille tukea varhaisemmin - Pyydä apua -nappula käyttöön myös Akaassa

Akaassa on käynnistynyt syyskuussa uusi perhepalvelu. Sosiaaliohjaaja, perheohjaaja Minna Pekkariseen voi ottaa yhteyttä kun perheessä tarvitaan apua ja tukea arkeen. Minna on tavoitettavissa puhelimella tai Akaan nettisivuilla olevan Pyydä apua -yhteydenottopyynnön kautta 24/7 kaikkina päivinä. Paina rohkeasti ”netti-nappulaa”: on fiksua pyytää apua ajoissa, ks. alla linkki palveluun.

Netin kautta tuleviin pyyntöihin vastataan mahdollisimman pian, viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa.  Perhepalvelu on ns. yhden luukun periaatteella toimiva palvelu, johon yhteyttä ottamalla käynnistyy perheen palvelutarpeen arviointi.  Perheet voivat tarvita erilaisia tukipalveluja, joita Minna etsii palveluverkosta perheelle.

Mallia perhepalvelu-nappulaan haettiin mm. Raisiosta. Myös muissa kaupungeissa on otettu käyttöön Pyydä apua -yhteydenottomahdollisuus netissä. Vantaalla perhevalmentajat kirjoittavat Perhekoutsi-blogia ja ajankohtaista keskustelua käydään facebook-sivulla, ks. alla linkit näihin.

                                                                 ******   

Kesätauon jälkeen on Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeessa työstetty jo monia asioita.

Ohjausryhmä pohti elokuun työpajassaan Akaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia (SWOT-analyysi). Tämän pohjalta muotoiltiin yhteistä visiota, joka ohjaisi eri toimijoiden työtä lasten, nuorten ja perheiden kanssa koko kunnassa. Visiota ja yhteisiä toimia on tarkoitus työstää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa valmisteltaessa. Visiolla tarkoitetaan eri toimijoiden yhteistä tavoitetta, joka ohjaisi lasten ja nuorten hyvinvointityötä koko kunnassa. Tärkeä osa visiota tullee olemaan vuoropuhelu ja osallistuminen sekä yhdessä tekemisen meininki.

Syyskuun ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin mm. palvelujen parannusehdotuksista lasten ja nuorten mielenterveyden hoitopolkua. Hoitopolun kehittäminen on sosiaali- ja terveystoimen yhteinen asia. Muiden kehittämistoimien ehdotuksia vielä valmistellaan, kuten perheasioiden sovittelua, nepsy-toimintaa ja lastensuojelua.

Henkilöstön työpajassa työstettiin lähijohtamista ja palvelutiimejä. Akaan talouden sopeuttamisohjelman johdosta ainut sosiaalityön johtajan vakanssi lakkautetaan, kuitenkaan asiakastyön lähijohtamisen tarve ei häviä mihinkään. Henkilöstön kanssa työstetään nyt esitystä perusturvalautakunnalle palvelutiimi-malliksi, joka varmistaisi vaativassa ja raskaassa asiakastyössä tarvittavan lähijohtamisen tuen. Palvelutiimeissä huolehditaan sovituilla työnjaoilla, että palvelut toimivat lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin parhaimmalla tavalla. Palvelutiimit myös kehittävät omaa työtään yhdessä. Tavoitteeksi on asetettu asiakaslähtöiseen ajatteluun perustuvien moniammatillisten palvelutiimien rakentuminen.

Lastensuojelun ja perhetyön henkilöstön kanssa käynnistettiin samoin työskentely. Kirjoitimme auki mistä lastensuojelussa voi olla kiitollinen: esimerkiksi siitä voi olla kiitollinen kun perheet kokevat saaneensa apua kotiin, perheet kokevat tulleensa kuulluksi, osaavista kollegoista ja hyvästä yhteistyöstä ollaan myös kiitollisia. Seurantatietoa, jolla osoitetaan lastensuojelutyön vaikutukset, pitää ryhtyä myös kokoamaan asiakkailta systemaattisesti - tällä hetkellä tieto jää näkymättömäksi kunkin perheen asiakirjoihin. Pohdimme lastensuojelun asiakastyön prosesseja: mikä toimii ja missä pulmia, jotka pitäisi ratkaista. Työskentely jatkuu ja syksylle sovittiin kolme yhteistä tapaamista.

Sirkka Rousu, hankkeen kehittäjäkumppani

Lisätietoa

Akaan Pyydä apua-nappula http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/pyyda-apua-lomake/

Tampereen kaupungin perhepalvelujet Pyydä apua-palvelu verkossa. http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/sosiaalityo/lapsiperheet.html

Vantaan Perhekoutsien blogi verkossa http://vantaanperhekoutsit.com/

Löydät kehittämishankkeen erilaiset asiakirjat Akaan nettisivuilta http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-palvelujen-kehitt/

Akaan lapsiperhepalvelujen johtamisen kehittäminen

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui 25.5.2015. 


Ennen varsinaisia kokousasioita työstimme lapsiperhepalvelujen johtamista: pohdimme mistä akaalainen voi tunnistaa, että lapsiperhepalveluja johdetaan kunnassa hyvin. Sen jälkeen työstimme millaista johtamista halutaan olla kehittämässä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Työskentelyosio viritti teemaa, jota jatkamme elokuussa pidettävässä ohjausryhmän työpajassa.


Ohjausryhmä sai myös katsauksen valmisteilla olevista palvelujen kehittämissuunnitelmista:

- lapsiperheiden palvelu, jonne voi tulla missä tahansa perhettä askarruttavassa huolessa
- Nepsy-toiminta, jossa lapsen ja nuoren oireisiin saataisiin perheille tukea
- lasten ja nuorten mielenterveyshoitoketjun kehittäminen
- perheasioiden sovittelu
- myöhemmin syksyllä myös lastensuojelun kehittämistoimet. 

Kehittämistoimia koskevat suunnitelmat tulevat 7.9.2015 ohjausryhmän päätettäväksi. 

Kilpailukutsuun emme olleet saaneet lisää ehdotuksia valmisteilla olevan perhepalvelun tunnisteeksi ja nimeksi. Niinpä päätettiin toimittaa palkintona olleet leffaliput jo aiemmin ehdotuksensa jättäneille kahdelle osallistujalle. Uuden palvelun nimi ja tunniste jää vielä pohdittavaksi ja myöhemmin päätettäväksi.

Sovittiin myös syksyn aikatauluista: 

·         17.8. klo 13-16, ohjausryhmän työskentely-paja. 
·         syyskuu: Lapsiperheiden tukipalvelut -palvelun avajaiset myöh.sovittavana päivänä 
·         7.9.2015 klo 14-16 ohjausryhmän kokous. 
·         14.9.2015 klo 13-16 henkilöstön työpaja 
·         7.10.2015 klo 18  mahdollisesti Lapsiperhe-foorumi
·         23.11.2015 klo 13-16 henkilöstön työpaja
·         30.11.2015 klo 14-16 ohjausryhmän kokous.

Rentouttavaa kesää!

Opintomatkalla Raision lapsiperhepalveluissa

Kävimme yhdessä Akaan kaupungin henkilöstön, johdon ja päättäjien kanssa ottamassa oppia Raision perhepalveluista. Opintokäynti liittyi Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämistyöhön, jossa toimin kehittämisen sparraajana. Oppaana meillä oli Raision perhepalvelujen johtaja Mikko Hulkkonen, perhevalmentaja Mirva Maine ja perhekuraattori Minna Lehtinen.

Raisio sai vuoden 2015 Lastensuojeluteko-palkinnon innovatiivisuudesta, jolla lapsiperheille on tehty mahdollisimman helpoksi pyytää itse apua. Esimerkkeinä tästä ovat perhevalmentajan lainaamismahdollisuus kirjastosta ja nettisivustolla oleva Pyydä apua -yhteydenotto, johon saa vastauksen seuraavan arkipäivänä. Paljon muutakin Raisiossa on toki tehty. Päättäjillä oli rohkeutta siunata ajatus: ”piikki on auki” avopalvelukustannuksiin sen mukaan mitä tarvitaan.

Investoinnit mahdollisimman varhaisen ja oikea-aikaisen tuen saamiseen, ovat vähentäneet kokonaiskustannuksia noin miljoonalla kolmen vuoden ajanjaksolla ja sijoitettujen lasten määrä suhteessa alle 18-lasten määrään on vähentynyt noin 1,5 %:sta nykyiseen noin 0.8 %:iin. Kun perhe, lapsi ja nuori on saanut apua viiveettä, ilman jonotuksia, on se ollut myös vaikuttavaa asiakkaidenkin arvioimana. Usein avuksi on riittänyt yksi tai muutama perhetapaaminen lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristössä.

Perinteisissä palveluissa, kuten perheneuvolassa käännettiin jonotus toisin päin: uudelle asiakkaalle aika tarjotaan viiveettä. Ensimmäinen tapaaminen usein jo rauhoittaa tilannetta ja perheen kanssa yhdessä priorisoidaan tarvittavia tukiratkaisuja. Yllätyksellistä on ollut, että useille perheille riittää nopeasti saatu ensikäynti ja optiona mahdollisuus lisäkäynnistä.

Raisiossa on panostettu erityisesti perhepalvelujen brändäämiseen ajatuksella, että on fiksua hakea apua. Ja apua saa viiveettä ja ratkaisuhakuisesti. Kun perhe itse on ajoissa liikkeellä, löytyvät ratkaisut usein helpommin ja kevyemmillä tukitoimilla. Palvelemalla paremmin ja ajoissa, saadaan vaikutuksia. On fiksua myös antaa asiakkaille palvelulupaus. Positiivinen leviää siinä missä negatiivinenkin kuva.

Lapsiperheen lisäksi on myös työntekijöille luotu vastaava Pyydä työpariksi - palvelu. Jalkautuviin palveluihin on tulossa lisähenkilöstöä tälle vuodelle mm. perhevalmentaja, kodinhoitaja, alakoulujen psykiatrinen sairaanhoitaja sekä palveluohjaaja. Yhteisiä työmenetelmiä on koulutettu kaikkien käyttöön, kuten Lapsi puheeksi -menetelmä, jota voidaan käyttää mm.kouluissa ja päivähoidossa. Raisiossa pyritään myös ”yhden asiakassuunnitelman -toimintamalliin”, ja hyvään palvelujen koordinoimiseen. Toiminta onkin jo pitkälti uuden sosiaalihuoltolain periaatteiden mukaista. Lastensuojelun piirissä on ne, jotka lain mukaan ovat juuri lastensuojelullisen tuen tarpeessa.     

Keskeisiä havaintoja Raision onnistumisesta:

-       tietoa avun mahdollisuuksista tulee tarjota ymmärrettävällä tavalla ja kielellä

-       avun pyytämisen oltava helppoa

-       apua tarjotaan viiveettä ilman jonotusta

-       apua saa siellä missä sitä on luontevaa saada: jalkaudutaan, verkostoidutaan yhteistyöhön  

-       avuksi kehitetään juuri sitä, mikä tuntuu luontevalta ratkaisulta pulmiin: kuten on toteutettu esimerkiksi pop up-palveluina lapsille ja nuorille läksyvalmennus, yhteisöllistä aluetoimintaa mm. maahanmuuttajien perheiden parissa koulujen ja päivähoidon lasten ja perheiden tarpeisiin, perheklinikka-toimintaa, ja erilaisia ryhmiä.

Kehitysprosessin onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat:

-          kaikille yhteinen toimintakenttä ja tarina: ”jotta jokainen lapsi voisi kasvaa turvallisessa kodissa”

-          yksinkertainen yhteinen strategia: ”yhdessä oikeaan aikaan”, miten oma työni liittyy yhteiseen tarinaan  

-          johtamiseen ja johtamisen kautta tukea: tiimiajattelua, luottamusta, yhteistä työtä

-          tekemällä ja rohkeasti kokeilemalla myös uusia keinoja käyttöön

-          joustavuus

-          työn organisoiminen asiakkaiden tarpeiden mukaan

Kehitys Raisiossakin jatkuu mm. moniammatillinen perhevalmennusklinikka-toimintaa edelleen kehitetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Myös perhetyötä ollaan kehittämässä edelleen, samoin perheiden ja lasten tukea erotilanteissa tulee vankistaa, ja pohditaan lastensuojelutyössä nyt käytössä olevan tiimijaon perusteita.

Palkinto meni kyllä oikeaan osoitteeseen! -kiitos Mikko, Minna ja Mirva opastuksestanne. Ja saimme luvan myös laittaa heille lisäkysymyksiä "pyydä apua"-periaatteella. 

Bussissa vielä odottavalla mielellä -menomatka Raisioon.      

Neuvonpidossa perusturvajohtaja Elina Anttila ja Raision perhekuraattori Minna Lehtinen. Selin perusturvalautakunnan puh.johtaja Harri Rantala keskustelemassa perhevalmentaja Mirva Maineen kanssa.

Raision perhepalvelujen johtaja Mikko Hulkkonen kuvaa muutostalkoiden periaatteita.

Kun on investoitu oikea-aikaiseen apuun ja avopalveluihin, on kokonaiskustannukset vähentyneet. 

Artikkelin tekstin kokosi Sirkka Rousu.