Huolta Akaan lapsille, nuorille ja perheille tärkeiden palvelujen leikkauksista

Akaan Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen käynnistämisen taustasyinä oli kaksi toisiinsa kytkeytyvää asiaa:

1)    vinoutunut palvelurakenne, jossa perheet, lapset ja nuoret eivät saaneet ajoissa tukea erilaisiin arjen ja elämän ongelmiin. Kun apua ja tukea ei saada oikeaan aikaan ja perheen tarpeiden mukaan, ongelmilla on taipumus vaikeutua. Silloin tarvitaankin jo kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia ja järeämpiä tukitoimia. Tämä näkyy Akaan kunnan budjetissa suurina ns. viimesijaisen korjaavan tuen palvelujen kustannuksina.  

2)    huoli viimesijaista tukipalvelua tuottavan henkilöstön jaksamisesta, kun autettavia on paljon ja toisaalta nähdään, että monia lapsia, nuoria ja perheitä pitäisi voida auttaa varhaisemmin mutta tukea ei ole ollut heille saatavilla tarpeiden mukaan.

Kaksivuotiselle hankkeelle saatiin Työsuojelurahaston osarahoitusta kehittämistyön asiantuntijan palkkioon, mutta varsinaiset parantamistoimet tehdään Akaan henkilöstön toimin.

Viimesijaisissa palveluissa ei juurikaan voida itse vaikuttaa asiakkaiden määrään: miten lapsia, nuoria ja perheitä pystytään tukemaan tavallisessa arjen elämässä, ratkaisee sen kuinka paljon asiakkaita esimerkiksi lastensuojeluun tai lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ohjautuu.

Niinpä esimerkiksi päivähoidon ja koulun arjessa pitää olla mahdollisuus huomioida lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeet - suurissa päivähoito- ja luokkaryhmissä tämä ei samalla tavalla mahdollistu. Toisaalta osalle lapsista ja perheistä, joiden vanhempi on työtön, on säännöllinen jokapäiväinen päivähoidon arki tärkeä perustuki.

Jotta vinoutunut palvelurakenne muuttuisi ja viimesijaisten tukipalvelujen kustannukset vähenisivät, pitää siis parantaa varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille, yhtenä esimerkkinä syksyllä käynnistynyt Akaan Pyydä apua -perhepalvelu.

Jos Akaassa halutaan vaikuttaa palvelujen KOKONAISKUSTANNUKSIIN, pitäisi kyetä asioita tarkastelemaan pitkäjänteisesti ja tunnistamaan kustannus-vaikuttavuusketjut: talouden tasapainotus lyhyellä tähtäimellä ja huonosti perustelluilla leikkauksilla voikin koitua kunnan lisäkustannuksiksi. 

Näistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Näyttöä on myös siitä, että erityisesti lapsuuteen ja osaamiseen tehdyt investoinnit tuottavat parhaiten ja ovat luoneet perustan Suomen kilpailukyvylle ja menestymiselle kaikilla mahdollisilla valtioiden vertailumittareilla mitattuna.

Näköpiirissä on, että monet tehdyt ja tekeillä olevat päätökset eivät perustu kustannusvaikuttavuus-arvioihin eivätkä tue kestävää pitkäjänteistä taloudenpitoa.

Nämä supistukset eivät voi olla vaikuttamatta lastensuojelun tarpeeseen: tarve tullee kasvamaan, ei vähenemään. Ja tämä näkyy lisääntyneinä kokonaiskustannuksissa. 

·                     suurentuvat päivähoitoryhmät

·                     niiden lasten oikeus päivähoitoon supistuu, jotka siitä hyötyisivät eniten

·                     suurentuvat luokkakoot kouluissa

·                     koulun kerhojen väheneminen

·                     kouluavustajien väheneminen

·                     aamu- ja iltapäivätoiminnan niukkeneminen ja maksujen roima korottaminen 

·                     perheissä tehtävä tukityön, ja kotipalvelu saatavuus eivät ole riittävää perheiden tarpeisiin

·                     tukihenkilötoiminnan niukkuus

·                     perheiden taloudellisen aseman heikentyminen, työttömyys, maksujen korotukset kohdentuvat usein samoille perheille.

Löydät lisätietoa Onnistunut työ tekee hyvää-hankkeesta Akaan kunnan nettisivuilta ja blogista.

http://www.akaa.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-palvelujen-kehitt/ 

Sirkka Rousu, hankkeen tukena toimiva asiantuntija, hallintotieteen tohtori ja sosiaalityöntekijä, yliopettaja

------------------------